Comment

Stressinhallintatekniikoista ja aivojen hyvinvoinnista

Harvardin yliopiston tutkija Sara Lazarin tutkimusryhmä todisti ensimmäisenä, että kahdeksan viikkoa kestävä keskimäärin 27 minuutin päivittäinen mindfulness-harjoittelu lisäsi harmaan aineen tiheyttä ja paksuutta aivoalueilla, jotka liittyvät muistiin, oppimiseen ja itsesäätelyyn. Erityisesti tarkkaavaisuusharjoitteluun reagoivat hippokampus eli aivoturso, pihtipoimun takaosa, ohimolohkon ja parietaalilohkon välialue ja pikkuaivot. Tutkimus näytti ensi kertaa selkeästi, että suhteellisen lyhyillä päivittäisillä panostuksilla voi saada tarkkaavaisuusharjoittelulla aivojen rakenteeseen vaikuttavia tuloksia.

Lazar, Sarah et al.: Massachusetts General Hospital. Mindfulness meditation training changes brain structure in eight weeks, julkaisussa Science Daily, 2011

Comment

Comment

Sydämen rasittumisesta stressissä

Sydän ja verenkiertoelimistö rasittuvat stressissä raskaasti. Tämä johtuu siitä, että stressihormonit adrenaliini, noradrenaliini ja kortisoli pyytävät fysiologisen stressireaktion alla sydäntä pumppaamaan verta normaalia nopeammin (syke on kiihtynyt) ja pitämään verenpainetta korkeana (verisuonet ovat supistuneet). Pitkäkestoisena tämä nostaa sydänkohtauksien ja mm. sepelvaltiomtaudin riskiä. Siksi tekniikat, jotka laskevat sykettä ja verenpainetta ja antavat sydämen levätä, ovat stressaantuneelle erityisen tärkeitä. 


Yhdysvaltalainen Rollin McCraty on tutkinut sykevälivaihtelua paljon. Hänen tuloksiensa mukaan sykevälivaihtelun harmonisoiminen erilaisin tekniikoin edisti myös tutkittujen päätöksentekokykyä ja luovuutta. McCratyn tutkimusryhmän tulokset vuodelta 2013 kertovat, että sydämen sykevälivaihtelun resilienssi eli sopeutumiskyky ympäristön muutoksiin kertoo yksilön terveydestä paremmin kuin ravitsemus, liikuntatottumukset ja muiden elintapojen mittaaminen yhteensä. 

(Rollin McCraty 2013)

Comment

Comment

Meditaatiosta ja sairauskuluista

Meditaatio on paitsi hieno mielen harjoitus mitattavissa hyötyineen kovassa valuutassakin. Eräs pitkäkestoisin meditaation tutkimus tehtiin Kanadassa vuosina 1981­–1994. Neljäntoista vuoden tutkimus osoitti, kuinka paljon lääkäripalveluita käyttävien keskuudessa lääkärikustannukset laskivat vuosien mittaan huomattavasti niiden 1418:n joukossa, jotka aloittivat meditoinnin, kun taas 1418:n ei-meditoivan joukossa tällaista muutosta ei havaittu. Viiden vuoden kohdalla transendenttista meditaatiota harjoittavien kumulatiivinen lääkärikulujen vähentyminen oli jo 28 %, kun toisen ryhmän tulokset eivät osoittaneet merkittäviä muutoksia. Jo yhden vuoden meditoinnin jälkeen TM-ryhmän lääkärikustannukset alenivat 11 %.

Robert E. Herron: Changes in Physician Costs Among High-Cost Transcendental Meditation Practitioners Compared With High-Cost Nonpractitioners Over 5 Years

 

Comment

Comment

Masennuksesta

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan maailmassa on noin 330 miljoonaa masennuksesta kärsivää ihmistä. Masennuksen on näytetty johtuvan muun muassa pitkittyneestä stressistä: kehon ja mielen ylikierrostilasta, jossa elimistö antaa liian rasituksen alla lopulta periksi. WHO on arvioinut, että masennus tulee olemaan vuoteen 2030 mennessä maailman suurin yksittäinen sairaus. Suomessa masennuslääkkeitä syövien määrä on kasvanut vuosien 2008-2013 välillä 40 000:lla. Joka viides suomalainen sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Noin 40 000 suomalaista on paraikaa työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia.  

(THL 2013, WHO 2009, BBC: Depression looms as global crisis 2009, Eläketurvakeskus 2007, )

Comment

Comment

Rentoutusreaktiosta

Lääkärit Herbert Benson ja William Proctor ovat raportoineet kymmenien tutkijoiden tutkimuksia kokoamalla, että stressireaktion elimellinen vastakohta "rentoutusreaktio" auttaa hoitamaan esimerkiksi sydänvaivoja, reumaoireita, migreeniä, fobioita, lapsettomuutta, selkäkipuja, korkeaa verenpainetta, unettomuutta, Parkinsonin tautia, ahdistus- ja masennusoireita ja PMS-oireita

Tutkijakaksikko tutki ryhmiä, joissa oli sekä rentoutusreaktion aikaansaavia tekniikkoja (jooga, meditaatio, keskittyminen - vrt. Hengähdyshetket) vähintään 9,4 vuotta säännöllisesti. Toisessa ryhmässä oli noviiseja, joille rentoutumistekniikat olivat täysin vieraita. Tutkijat halusivat selvittää, miten rentoutuminen voi vaikuttaa esimerkiksi sairauden puhkeamiseen vaikuttavien geenien aktivoitumisen tai passivoitumiseemn.

Lähtötilanteessa mitatut tulokset olivat miltei dramaattisia: 2209 geeniä ilmentyi kahden ryhmän jäsenillä eri tavoin. Nämä geenit liittyivät juuri stressin aiheuttamiin erilaisiin terveysongelmiin kuten immuunivasteeseen, matala-asteiseen tulehdukseen, aivokuoren ohenemiseen ja oksidatiiviseen stressiin. Ei-rentoutusreaktiota harjoittavilla oli siis kytkeytynyt toiseen ryhmään verrattuna yli kaksituhatta geeniä enemmän sairauden puhkeamisen mahdollistavaan asentoon.

Ryhmät jatkoivat kahdeksan viikon ajan viikoittaisia lähikäyntejä klinikalla ja kuuntelivat lisäksi päivittäin 20 minuutin rentoutus-CD:n. Tämän jälkeen testaukset kertoivat, että aiemmin rentoutustekniikoissa kokemattoman ryhmän 1561 geeniä muuttivat ilmenemistapaansa suhteessa alkutilanteeseen. Mahdollisuus siihen, että tämä oli sattumaa, oli tutkijoiden mukaan puolen prosentin luokkaa.

Sen sijaan se, että kokemattomien ja kokeneiden rentoutujien joukossa 433 geeniä oli alkanut ilmentyä samalla tavalla kahdeksan viikon aikana, oli ällistyttävää. Noviisien ryhmä oli lähentynyt kokeneiden ryhmää sellaisella geenien muuttumistahdilla, että sattuman mahdollisuus oli laskelmien mukaan yksi kymmenestä miljardista! On selvää, että rentoutusreaktio vaikutti tiettyjen sairauksiin liittyvien geenien ilmenemiseen.

Herbert Benson, William Proctor: Relaxation Response  (2010)

Comment