Kun luotaa vuoden 2015 terveyskeskusteluja taaksepäin, huomaa että yksi hallitseva teema oli se, miten ihmisen oma toiminta (teot) vaikuttavat aivojen hyvinvointiin ja koko kehon biologiseen vanhenemiseen. 

 

Vuosi 2015 antoi tutkimuksien muodossa monta ilonaihetta liikkujille. Eräs merkittävin oli liikunnan ja aivojen hyvinvoinnin korrelaatiota tutkinut japanilainen projekti. Siinä professori Hideaki Soyan ryhmä Tsukuban yliopistosta näytti, että liikunnallisilla tutkituilla oli etulyöntiasema nopeaa päättelykykyä ja tarkkaavaisuutta vaativissa tehtävissä. Tutkitut olivat 60-75-vuotiaita miehiä.

Dr. Soya esitti työnsä pohjalta päätelmän, jonka mukaan korkeampi aerobinen kunto liittyi parantuneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Kunnossa olevien vanhojen henkilöiden aivot tarvitsivat vähemmän resursseja annettujen tehtävien suorittamiseen kuin niiden tutkittujen aivot, jotka eivät olleet liikunnallisesti hyvässä kunnossa.

Toisessa vuoden 2015 aikana puhutuksi nousseessa tutkimuksessa todettiin tutkittujen naisten keskuudessa kevyen painoharjoittelun (2 kertaa viikossa) positiivinen yhteys valkoisen aivoaineen kadon hidastumiseen.

Liikunnan hyötyjä huomattiin viime vuonna myös aivojen ulkopuolella. Eniten keskusteltujen joukkoon kuului Medicine & Science in Sports & Exercise –julkaisu (Nov. 47/11:2347-52). Siinä Kalifornian ja Mississippin yliopiston tutkijat totesivat, että mikä tahansa määrä fyysistä treeniä vaikuttaa pitävän ihmiset fysiologisesti nuorempina. Tämä johtuu siitä, että liikunta vähentää telomeerien lyhentymistä. Telomeerit taas ovat kromosomien päihin kiinnittyneitä “häntiä”, jotka yleensä lyhenevät iän myötä. Samalla kun telomeerit lyhenevät, solun toimintakyky hidastuu. Lyhyet telomeerit siis tarkoittavat ihmisen oikeasta iästä riippumattomasti sitä, että solu on “biologisesti” vanha.

Eniten nyt tietysti mietityttää se, millaista liikuntaa vuonna 2016 pitäisi harrastaa saadakseen pitkän ja terveen elämän? Vastaus on yllättävän lempeä ja avarakatseinen. New York Timesin kolumniinsa “The Right Dose of Exercise for a Longer Life” (15.4.2015) erilaisia tieteellisiä yhteenvetoja aiheesta kerännyt Grecthen Reynold totesi:

“Vastaus on pähkinänkuoressa: Mikä tahansa määrä harjoittelua, miten kevyttä tahansa, todennäköisesti vähentää riskiä ennenaikaiseen kuolemaan, mutta ideaalimäärä harjoittelua näyttäisi olevan noin tunnin verran päivässä kohtuuintensiteetillä. Sellaista voisi olla esim. tunnin verran kävelyä.  Ja kestoltaan vähemmänkin riittää, jos harjoituksen intensiteetti on kovempi ja hikoilemmekin sen aikana.”

Sopivien treenien uutta vuotta,

toivoo Hengähdyshetkiä-tiimi

Comment