Kognitiivinen aivotutkija Katri Saarikivi työskentelee Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän tutkii oppimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä aivotoimintoja ja on erityisen kiinnostunut aivojen toiminnanohjauksesta eli tarkkaavaisuuden säätelymekanismeista. Halusin kysyä Katrilta suomalaisen tutkimusnäkökulman siihen, mitä meille tapahtuu keskittymistä vaativissa harjoituksissa.

 MJ: Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen suuntaa tarkkaavaisuutta?

KS: Aivokuvantamistutkimuksissa on saatu selville, että valikoiva tarkkaavaisuus, eli tietoinen tarkkaavaisuuden suuntaaminen kohteeseen ja muun tiedon huomiotta jättäminen, näkyy tiettyjen aivoalueiden muodostaman verkoston aktiivisuutena. Tähän verkostoon kuuluu muun muassa päälaenlohkon ja otsalohkon alueita.  

MJ: Usein sanotaan, että tarkkaavaisuus- ja meditaatioharjoituksien seurauksena “keskittymiskyky kasvaa”. Mitä tämä tarkoittaa aivojen näkökulmasta?

KS: Keskittymiskyvyn voi jakaa useampiin tarkkaavaisuustoimintoihin: tarkkaavaisuuden suuntaamisen lisäksi keskittyminen vaatii tarkkaavaisuuden ylläpitoa sekä ulkoisten ja sisäisten häiriöiden inhibointi- eli poissulkemiskykyä. Myös tarkkaavaisuuden kohteen joustava, tarpeenmukainen vaihtaminen liittyy keskittymiskykyyn.

Voi olla, että meditointi harjoittaa juuri tarkkaavaisuuuden suuntaamisen ja ylläpidon kykyä sekä siihen liittyvää inhibitiokykyä. On tutkimuksia, joissa on nähty aivosähkökäyrää mittaamalla muutoksia tarkkaavaisuuteen liittyvissä aivovasteissa meditaatioharjoituksen seurauksena. Tuntemissani tutkimuksissa on havaittu myös tarkkaavaisuuteen liittyvien aivorakenteiden muutoksia, joissa on vertailtu paljon meditoivia ja vähemmän meditoivia. Tässä tapauksessa ei ole täysin selvää, ovatko muutokset meditoinnista johtuvia.

On myös tutkimuksia, joiden mukaan pitkään jatkuva stressi häiritsee etuotsalohkojen toimintaa. Etuotsalohkot ovat tärkeä alue toiminnanohjauksen, eli tarkkaavaisuuden hallinnan, tunteiden, toiminnan ja ajattelun säätelyn – ylipäätään suunnitelmallisen toiminnan – kannalta. Voi siis olla, että jos meditaatioharjoitusten avulla saadaan stressiä vähenemään, tämä jo itsessään tukee etuotsalohkojen toimintaa, mikä voidaan kokea keskittymiskyvyn kasvamisena. 

Comment